Euroopan kartta Koneen säätiö

A3-trilogia valmistui

A3-trilogian perusta on 1995 julkaistussa väitöskirjassani, jossa tutkin arvojen ja kulutuskäyttäytymisen välisiä yhteyksiä. Alun perin ajatuksenani oli tutkia myös arvomuutosta. Se jäi kuitenkin odottamaan tulevia tutkimuksiani, koska mittausjakso 1991-1993-1994 jäi lyhyeksi, vain kolmen vuoden mittaiseksi. Ajatus kirjasarjasta jäi kuitenkin itämään. Seuraavat väestöaineistot kokosin vuosina 1995 ja 1996. Vasta vuoden 1999 tutkimusta suunnitellessani kirjaidea kypsyi toteutuskelpoiseksi. Kaiken kiireen keskellä ei kuitenkaan ollut aikaa kirjoittaa. Tarvittiin vielä yksi tutkimuskierros vuonna 2001, jotta maltoin keskittyä pitkäjänteisemmän muutoksen analyysiin. Päätös kirjasarjasta syntyi vuonna 2002 Arvot, asenteet ja ajankuva -kirjan ilmestyttyä. Samalla muodostui tapa puhua koko tutkimuksesta ja kirjasarjasta ensimmäisen kirjan nimestä muodostuvalla A3-lyhenteellä. Kun näistä aikalaisanalyyseista muodostuva kirjasarja laajeni, oli sen nimeäminen A3-trilogiaksi luontevaa.

A3-trilogian valmistumisen kunniaksi voit ladata osat 1 ja 2 ilmaiseksi
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta trilogian ensimmäisen osan ilmestymisestä. Trilogian päätösosan ilmestymisen kunniaksi tarjotaan Trilogian ensimmäinen ja toinen osa asiasta kiinnostuneille lukijoille ilmaiseksi ladattavaksi ja luettavaksi. Ja kolmas osa ostettavaksi.

Osa 1.
Arvot, asenteet ja ajankuva (2002)
Trilogian ensimmäinen osa ’Arvot, asenteet ja ajankuva. Opaskirja suomalaisen arkielämän tulkintaan’ kattoi ajanjakson 1991-2001 eli Suomen nousun lamasta tukevan talouskasvun aikaan. Kirjassa olivat mukana kaikki tässä tutkimuksessa siihen mennessä Schwartzin arvomittarilla kootut aineistot sekä runsaasti uusia ajan ilmiöitä käsitteleviä analyyseja. Yhteiskunnallinen muutos oli nopeaa. Digitalisaatiosta ei vielä puhuttu, vaikka jakson päättyessä lähes puolet, 47 % suomalaisista oli jo digitalisaation piirissä. Pelkät laitehankinnat kuitenkin paljastivat kehityksen suunnan selkeästi.

Lataa koko kirja luettavaksesi Arvot, asenteet ja ajankuva. Opaskirja suomalaisen arkielämän tulkintaan

Osa 2.
Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika (2006)

Trilogian toisessa osassa, ’Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden ajassa’, joka kattoi ajanjakson 1999-2005. Uusi tieto- ja viestintäteknologia oli hiipinyt puolisalaa suomalaiseen arkeen ja alkoi muodostaa todellisen vedenjakajan väestöryhmien välille. Jakson päättyessä enemmistö suomalaisista, 70 % oli jo digitalisoitunutta. Hakukoneet alkoivat tehdä elämästä uudella tavalla täsmällistä. Nykymuotoinen sosiaalinen media ei kuitenkaan vielä ulottunut Suomeen. Sosiaalinen media ei ollut vielä edes käsitteenä yleisessä käytössä. Itse ilmiö – reaaliaikainen vertaisviestintä, kuten sitä kirjassa kutsuttiin - oli kuitenkin jo tuttua sen piirissä oleville, mutta ei juuri muille. Sosiaalinen elämä alkoi kuitenkin muuttua uudenlaiseksi todellisuuden digitalisoituessa. Elettiin suuren murroksen kynnyksellä. Facebookin aika alkoi vasta vuonna 2007.

Lataa koko kirja luettavaksesi Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika

Osa 3.
Suomalaisen arvomaailman muutos, globalisaatio ja ajan henki (2022)

Trilogian kolmas osa, ’Suomalaisen arvomaailman muutos, globalisaatio ja ajan henki’ kattaa koko tutkimusjakson 1981-2015. Se kokoaa yhteen Schwartzin arvoteoriaan perustuvan aikasarjan 1991-2015 ja laajentaa sitä taaksepäin vuoteen 1981 asti. Tähän analyysiin otettiin mukaan vain kaikkein vertailukelpoisimmat mittausvuodet. Näin tavoitettiin laajoja, yhteiskunnallisesti merkittäviä ajanjaksoja. Levitt määritti 1970-ja 1980-luvun taitteessa alkaneen aikakauden markkinoiden globalisaation ajaksi. Fukuyama kuvaa tätä 1980-luvun alusta noin vuoteen 2015 kestänyttä ajanjaksoa liberaalin demokratian nousukaudeksi. Nousukauden päätyttyä koitti Fukuyaman mukaan demokratian taantuma. Sen kestäessä populismin uusi aalto nousi myös Suomessa.

Globalisaation etenemistä tutkittiin erityisesti teknologian näkökulmasta. Tutkimusjakson päättyessä digitalisaation piirissä oli jo 91 % 15-75-vuotiaista. Vuosien 1991 ja 2015 välillä tapahtunutta henkilökohtaisen digitalisaation nousua kuvaa kirjan kansikuvassa esitetty jyrkästi nouseva käyrä. Viestintä pirstaloitui ja edellisen vuosituhannen loppua kuvanneet laajat ja melko laajat zeitgeist-efektit, väestöryhmissä samaan aikaan tapahtuvat samansuuntaiset arvomuutokset, katosivat.

Muutoksen taustalla olivat yhteiskunnan infrastruktuuriin vaikuttaneet yhteiskunnalliset trendit, digitalisaatio ja uudenlaiset ympäristöteot. Tutkimusjakson päätyttyä alkoivat vuosikymmenten aikana käyttäytymisessä ja arvoissa tapahtuneiden muutosten seuraukset näkyä uudenlaisina ilmiöinä. Naisten aseman kohentuminen näkyi muutosvalmiuden ja rohkeuden lisääntymisenä, mistä hyvänä esimerkkinä on Suomen nykyinen, viiden naispuheenjohtajan vetämä hallitus. Toisaalta, muutosten keskellä tulivat esiin suomalaisen arvomaailman protestanttisuudesta juontuvat vuosisataiset juuret. Ne näkyivät esimerkiksi siinä, miten suomalaiset selvisivät useimpia muita maita paremmin koronapandemiasta luottaessaan viranomaisiin ja asiantuntijatietoon.

Osta kirja Suomalaisen arvomaailman muutos, globalisaatio ja ajan henki. Tutustu kirjaan lukemalla Eemeli Hakokönkään siitä Psykologia-lehteen 1/2024 kirjoittama arvio.

Uusi aikakausi on alkamassa
Tutkimusjakson päätyttyä jännitteet lisääntyivät suurvaltojen välillä niiden ajelehtiessa keskinäisistä otteluistaan seuraavaan yrittämättäkään tarttua yhteisten globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Nyt vuonna 2022 on siirrytty taas uuteen aikakauteen. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan toi täysimittaisen sodan keskelle Eurooppaa. Länsimaat muodostivat yhtenäisen rintaman Venäjää vastaan ja Suomi on liittymässä Natoon. Elämme merkittävien yhteiskunnallisten muutosten aikaa. Varmaa, on vain se, että arvomuutos ei pysähdy tähän. Mutta mitä tapahtuu? Se jää nähtäväksi.

© Martti Puohiniemi 2004-2024 - martti@puohiniemi.fi - ☎ +358 400 609 726